17.6.14

Mitä tulikaan sanottua

Mietintämyssy on päässä, kahvia mukissa, näppäimistö valmiina toimintaan ja puoli tuntia aikaa seuraavaan fudismatsiin. Tämän kertainen blogipostaus käsittelee sitä kuinka ihmisten kannattaa miettiä mitä sinne feisbuukin seinille raapustaa ja millaista pullopostia jakelee twitterissä, vaikka kuinka perseestä se pomo oli eilen. Ei muuten mutta löytyy aika monta esimerkkiä aiheesta, jopa blogi jossa kerrotaan naamakirjan ansiosta potkut saaneista.

Arvatkaa miten kävi. Vastaus alapuolella.

Webinaarissa sanottiin kuinka itseään kannattaa brändätä sosiaalisessa mediassa. Tässä vain on se "ongelma", että kirjoittelut saattavat tulla myöhemmin kummittelemaan, varsinkin töissä joissa olet valokeilassa voi helposti tulla "lipsahduksia".Yläpuolella oleva tweetti nykyään ex-PR pomolta. Täällä vielä pari syy-seuraus tapausta. 

"Kun joku asia on kerran internetissä, se on siellä aina" - joku viisas

Onko tämä mielestäsi turhaa saarnaamista vai olisiko tässä joku totuuden siemen? Kerro toki mielipiteesi (niin että et saa potkuja tai lennä kurssilta *wink* *wink*).

Päivitys 18.6. Kannattaa myös olla kirjoittamatta toisia "loukkaavia" viestejä tai voi käydä näin.

Päivitys 20.6. Joo näköjään Unicefin "hyvän tahdon lähettiläs" lähtetti jotain ihan muuta.
Lähettänyt klo
Tunnisteet: , , ,

5 kommenttia:

  1. villeheino18. kesäkuuta 2014 klo 2.22

    Henkilökohtaisesti pidän tietynlaista sensurointia itsestäänselvyytenä, toki kaikille se ei sitä ole. Ikinä ei kannata sanoa sellaista, mitä joutuu todennäköisesti katumaan, oli se sitten kasvotusten tai sitten somessa. Somessa tämä kärjistyy, sillä postaukset ovat tosiaan löydettävissä vielä pitkän aikaa jälkeenpäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kulkija18. kesäkuuta 2014 klo 13.00

      Oishan se kiva että kaikkien sisällä asuis pieni kiinanhallitus sensuroimassa, mutta kun ei niillä tunnu löytyvän edes sitä maalaisjärkeä mitä sensuroida. Aika surullista toden totta.

      Poista
  2. M18. kesäkuuta 2014 klo 12.07

    Suorapuheisena ja provohenkisenä ihmisenä tää on kyllä päivittäinen ongelma! Juuri teki mieli tviitata ilkeäsävyisesti erään tunnetun toimittajan uudesta julkaisusta. Mutta jätin sen tekemättä, koska tyyppi voi ihan hyvin olla tulevaisudessa pomoni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. M18. kesäkuuta 2014 klo 12.17

      Ja ah tuskaa, kun sarkasmi ei välity kaikille interwebsin kautta! Tälle yllämainitullekin AIDS-tviitille nauroin katketakseni, toivoen sen olevan synkkää huumoria.

      Poista
    2. Kulkija18. kesäkuuta 2014 klo 13.04

      Jos osaa kirjoittaa sellasta sarkasmia, missä saa edes puolet tajuamaan kyseessä olevan sitä itseään niin kymmenen pistettä ja papukaijamerkki. Nimittäin siinä jos jossain on taitolaji numero uno.

      Ja hyvä veto jättää tviittaamasta, ei siltoja "turhaan" kannata polttaa, paitsi erityistapauksissa tietty(<- sensuroitu tapausten erittely).

      Poista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)